Moodboard: vaaleat sävyt.

 
Viimepäivien tunnelmissa vaaleat pastelliset sävyt, hillitty värimaailma.


Sinertävää valoa.



Syksyn ja talven myötä valo muuttuu. Ulkona luonto tarjoilee haaleaa valoa, varjoja ja hämärää. Syksyn harmaata ja talven sinertävää sävyä.
Syksyn myötä alkavat ajatukset suuntautumaan talveen.  Aloitan talvitunnelman fiilisteleminen jo hyvissä ajoin näin lokakuun lopussa. Haen tunnelmaa kotonakin luonnon materiaaleilla, kynttilöillä, tuoksuilla, joita lisään sisustukseen.

Fiilistelen niitä sävyjä ja sitä valoa, jota luonto tarjoaa juuri nyt. Yritän löytää tästä hetkestä ne parhaimmat puolet ja asiat.


Sateinen päivä.



Sateisena syyspäivänä viihdytään sisällä.
 
Kun on mukavaa tekemistä. 
Ei välttämättä tarvitse lähteä minnekään. 
Voi vain olla, jos haluaa. 

Voi tehdä mieluisia asioita, omassa aikataulussa. 
Käydä välillä nuuhkimassa sateen raikastamaa ilmaa sadevarusteet päällä ja palata takaisin lämpöiseen kotiin. 

Sytyttää muutama kynttilä.
 Nauttia hyvästä seurasta.


Syödään hyvin. Herkutellaankin hieman.


Luetaan kirjoja ja juodaan höyryävän kuumaa glögiä.


Nuuhkuneiti pitää huolen siitä, että välillä myös leikitään. 
Lelukorista haetaan repaleisimmat, mieluisimmat lelut. Yksi lelu suuhun ja tassut ovat vapaat potkimaan palloa.

 
Ei sadesää haittaa sunnuntain viettämistä.

Valo, hämäryys ja joutsenet.


Taivaalla tummia pilviä, joiden välistä aurinko puskee säteitään sitkeästi läpi. Säteet lämmittävät vielä. Pian pilvet peittävät auringon uudelleen ja tulee hämärää, ilma viilenee. Joutsenet ovat kokoontuneet rantavesiin. Suunnittelevat varmaankin matkaa etelään.


Syksyinen päivä.


Meren rannassa tuuli kylmästi. 

Kaivauduin takkini sisään ja yritin pysyä lämpimänä. Vedin hupun päähän, ja kiedoin kaulahuivin tiukemmin ympärilleni. Lämmittelin sormiani villatumppujen sisällä kuvien ottamisen välillä.

Mutta oli se sen palelemisen arvoista.

Luonto ilahdutti syksyisellä kauneudellaan.
Minun lisäksi rannalla kulki muutama satunnainen lenkkeilijä, jotka ohi kävellessään päivittelivät kylmää tuulta tai pysähtyivät hetkeksi ihailemaan rannan tuntumassa kelluvia joutsenia.

Ranta, jolla ihan vähän aikaa sitten makoilin lämpimässä auringonpaisteessa väen tungoksessa, oli tyhjä. Terassin tuolit oli kannettu talviteloille ja kioski laittanut luukut ikkunoiden eteen. Oli varustauduttu odottamaan talven tuloa.


Kotiin päästyäni avasin tämän syksyn/ talven ensimmäisen glögi pullon ja lämmitin itselleni lasillisen. Se lämmitti hetkessä kylmettyneet sormeni.

Stadin silakkamarkkinat.


Kauppatorin rannassa on vielä muutaman päivän ajan auki perinteiset Silakkamarkkinat.
Minäkin kävi yhtenä aamuna paikalla kamerani kanssa.


Aamu oli pilvinen ja hämärä, aurinko oli juuri nousemassa. Kylmä tuuli puhalsi meren rannassa kovasti. Kalastajat olivat vasta avaamassa kojujaan ja laittamassa tuotteitaan esille. Osa nautti aamupalaa vielä veneidensä suojissa. Muutama kiinnostunut asiakas oli jo tullut paikalle ostamaan herkkuja.  Ilmassa tuoksui kala ja meri.


Vanhat puulaivat toivat markkinoille saaristolaistunnelmaa. Pienempiä veneitä ja myyntikojuja oli koristeltu kauniisti. Yksi viehättävä pariskunta veneineen, tuotteineen oli todella kuvauksellinen ja hurmaava. Mielestäni markkinoiden kaunein kokonaisuus.


 Vanhoissa puulaivoissa oli tarjolla saaristolaishenkeen sopien lohikeittoa ja saaristolaisleipää.


Harmi etteivät ravintolat olleet vielä aamulla auki. Kylmän tuulen tuomaa vilua olisi helpottanut höyryävä lautasellinen lohikeittoa.

Vanha filmikamera.


Kaapissani on vanha Konica filmikamera. Se on ollut joskus kovassa käytössä, mutta nyt sen on korvannut uudempi teknologia.



Olen suunnitellut, että käyttäisin kameran huollossa ja ostaisin siihen mustavalkoisen filmirullan ja kokeilisin vieläkö se toimii hyvin. 
Filmikameralla kuvaamisessa olisi oma tunnelmansa. Ja haasteensa..

Kirjoja.






Keskustelu kirjahyllyistä kodin sisustamisessa on ollut viimeaikoina tapetilla. Myös tämän aamun hesarissa oli aiheesta kirjoitus. 

Meidän kotona on paljon  kirjoja ja kirjahyllyt (huomasit varmasti monikon :)) ovat osa kodin sisustusta. Ostamme kirjoja, mutta myös lainaamme niitä. Jotkin kirjat haluaa ostaa itselleen, niihin haluaa palata myöhemmin uudelleen. Joitakin kirjoja ei malta odottaa, että saisi ne kirjastosta lainattua, vaan haluaisi päästä heti niitä lukemaan. Joidenkin uutuksien kohdalla kun kirjaston  varauslista on hyvin pitkä.

Ja kirjan pitää mielestäni olla oikea kirja, ei tabletille ladattava ekirja. Kirjan lukemisessa oma tunnelma tulee sivujen selailemisesta, siitä miltä paperi tuntuu sormenpäissä sivuja kääntäessä. Kirjan tuoksusta. Sivujen kääntämisestä syntyvästä äänestä. Siitä millaisen kauniin kirjanmerkin saa laittaa merkiksi lukutauon ajaksi.

Kun jonkin kirjan on ostanut itselleen ja sille paikan löytänyt kirjahyllystä, niin siitä luopuminen on ainakin minulle hyvin vaikeaa. Ja kirjoja ei saa ainakaan hylätä roskikseen (tai sinne paperinkeräykseen). Jos niistä luopuu, niin niille pitää antaa uusi elämä lahjoittamalla, antamalla ne pois tai viemällä divariin, josta joku voi sen itselleen löytää.



Suunnitelmissa on meillä nytkin kirjahyllyn jatkaminen uusilla osilla, jotta nykyiset kirjat sopisivat siihen paremmin. Ja jotta tulisi lisää tilaa uusille kirjoille..

Mustikkaa.


Alkusyksystä pakastettuja marjoja on ihana sulattaa talven mittaan pakkasesta ja palata kesäisiin tunnelmiin makujen myötä.

Alkusyksystä en raski syödä pakastettuja marjoja, koska pelkään ettei ne riitä talven yli ensi kesään asti. Ja aina keväällä huomaan, että marjoja on vielä paljon jäljellä ja tulee kiire syödä ne pois ennen uutta satoa. Usein keväällä on jäljellä puolukoita. Mustikat, mansikat ja mustaviinimarjat loppuvat yleensä ensimmäisinä. Ja äidin tekemät herkulliset marjahillot.

Sulaneet marja eivät aina ole yhtä kauniita kuin tuoreena. Aina en malta odottaa marjojen sulamista, vaan herkuttelen hieman jäisillä marjoilla, ihan sellaisenaan..




Tervetuloa syksy.





Uusin blogiteksti

Tallinna.